27.10.2010 järjestettyyn AO3.2 -tenttiin osallistui 73 opiskelijaa, joten tenttivastauksista muodostui aikamoinen nippu luettavaa. Vastausten lukeminen on aina jännittävää; mitä esityksestäni jäi luennolla käyneiden mieleen, vai jäikö mitään? Tällä kerralla tulos oli kannaltani masentava, enkä usko asian herättävän hilpeyttä myöskään tenttiin osallistuneiden keskuudesa. Noin 40 tulee saamaan hylätyn. Pääasiassa syynä on luentokysymys.
On tosin heti alkuun sanottava, että joukossa oli myös loistavia vastauksia. Luentokysymys oli siinä mielessä armoton, että siihen oli erittäin hankala vastata oikein ellei ollut ollut läsmä viimeisellä luentokerralla. Tuolloin GM -menetelmää käsiteltiin seikkaperäisesti 11 dian verran. En suinkaan edellyttänyt käyttämäni esimerkin ja diojeni täydellistä hallintaa.
Moni muisti (ehkä Soinisen ja Merisuo-Stormin) teoksen perusteella, että GT (tai GMT) menetelmässä 1) Aineisto keruu aloitetaan ilman lukkoon lyötyä teoriaa ja 2) aineistoa kerätään vaiheittain. Nämä lähtökohdat pitävät paikkansa, mutta ellei vastaus sisältänyt muuta argumenttia, ei se noussut hyväksytyn rajan ylitse. Hämmästelin pitkään sitä, miksi niin moni nosti vastauksessaan esiin Heli Vaarasen tutkimukset, vaikka niitä käsiteltiin esimerkkinä etnografisesta kenttätyöstä (ensimmäisillä luennoilla). Ehkä esimerkki oli ainut, joka tuli sillä hetkellä mieleen ja into käydä luennoilla ehti laantua luentosarjan kuluessa. Toisaalta - vaikka en asiaa luennolla maininnutkaan - Vaarasen etnografiset tutkimukset nojaavat osittain GM -perinteeseen. Luennolla esiteltyä Kevytsuhde -tutkimusta voi kyllä käyttää esimerkkinä GM -menetelmästä, mutta ei aivan niillä eväillä joita luennollani tarjosin. Vastausista päätellen muutama opiskelija oli kuitenkin lukenut tuon tekstin, kuten luennolla olin toivonut.
Etnografia ja etnometodologia ovat yhteydessä Grouded Theoryyn symbolisen interaktionismin kautta. Tätä asiaa en ollut nostanut luennollani esiin, mutta jouduin pohtimaan sitä korjatessani tenttivastauksia. Ongelma on tässä: tenttivastauksessa puhutaan Vaarasen väitöskirjasta ja kerrotaan siitä miten tutkija työskentelee kentällä tutkittaviensa parissa, niin onko tämä osoitus siitä, että opiskelija on oivaltanut sybolisen interaktionismin ja GM:n yhteiset lähtökohdat, vai kertooko se siitä ettei asiasta ole oikeasti mitään hajua. Päädyin jälkimmäiseen ratkaisuun, ellei vastauksessa kerrota mitään aineiston analysoinnista, luokittelusta, tyypittelystä ja kategorioiden rakentamisesta. GM -ei ole kenttätyömenetelmä vaan pikemminkin aineiston analysointimenetelmä, johon liittyy tiettyjä aineiston keruuseen kuuluvia yhteisiä lähtökohtia monen muun aineistolähtöisen työmenetelmän kanssa.
Grounded Method -menetelmää (tai näkökulmaa) käsiteltiin viimeisellä luennolla käyttäen esimerkkinä Hannu Koskelan väitöskirjaa "Opiskelijoiden haasteellisuudesta ammattiopintoihin sitoutumisen substanssiteoriaan. Grounded theory -menetelmän soveltaminen ammattioppilaitoksen opettajien kuvauksiin opetettavistaan". Kannattaa vilkaista tuota Koskelan väitöskirjaa uusintaa ajatellen (ellet ollut viimeisellä luennolla). Asia on aika iso ja tärkeä kurssin tavoitteita ajatellen, joten en katso syyllistyneeni pikkumaisuuteen tenttikysymystä laatiessani. Luulen, että kaikki viimeisellä luentokerralla mukana olleet voivat - ainakin hetken harkittuaan - olla kanssani samaa mieltä. Joku saattaa kuitenkin sanoa, ettei päässyt paikalle siitä ja sitä syystä; tuolloin voi tulla vastaanotolle ottamaan selvää edellisen luentokerran sisällöistä.
P.s. Luin kaikki vastaukset kolmeen kertaan ja tein kaikista paperista muistiinpanot. Tenttituloksesta voi oikein mielellään tulla keskustelemaan vastaanotolleni. Näytän samalla laatimani ns. mallivastauksen.
