Olen usein tenttivastauksia lukiessani harmitellut sitä, että joku voi tehdä samat virheet tentistä toiseen. Monesti näkee, että ei ole ymmärtänyt asioita joista hän koettaa sorvata tarinaa. Minä sitten kirjoittelen vastauspapereihin kommentteja siltä varalta, että opiskelija tulee joskus kysymään perusteluita. Harva kysyy.Joidenkin vastaajien ongelmana on se, että he eivät ole lukeneet teosta tai osallistuneet luennolle. Sitten on niitä, jotka valmistautuvat omasta mielestään hyvin tenttiin, mutta sitä eivät jostain syystä saa välitettyä tätä asiaa tentin lukijalle. On ehkä niitäkin, jotka eivät yksinkertaisesti ymmärrä opiskeltavaa asiaa vaikka koettavatkin tosissaan opiskella.
Mieleeni tuli koettaa tällaista opiskelumuotoa. Minä kerron jotain tenteistä ja te voitte kommentoida. Olivatko kysymykset reiluja? Mikä olisi ollut parempi kysymys? Olisiko tenttikirjaa vaihdettava? Kaikki asialliset kommentit ovat tervetulleita; koetan nyt aluksi jättää moderoimatta kommentteja. Harkitsen asiaa uudelleen, jos egoni ei kestä tekstiänne.
4 kommenttia:
Hienoa, että jaksat kommentoida. Muidenkin kurssien kohdalla olisi hyvä saada yleistä palautetta, ettei opiskella vain tenttien vuoksi. Yleensähän tarkoitus on jotain oppia ... ;)
Itse kuulun joskus myös siihen porukkaan, joka on oikeasti lukenut, eikä kuitenkaan saa ajatuksiaan järjestyksessä paperille. En kuitenkaan aina ole se toivoton tapaus. He he
Suvi
Erittäin hyvä juttu tämä tällainen.
Ei minulla muuta. :)
Kiitos tenttivastauksiin liittyvistä kommenteista. Nyt tiedän, mikä meni pieleen omassa vastauksessani...
Mielestäni tenttikysymykset olivat sopivaa vaikeustasoa, pelkäsin paljon pahempaa. Kysymyksissä myös yhdistyi mielestäni ajatus käytäntöön eli mitä todella on tarkoituksenmukaista tietää gradua valmistellessa.
Tenttikirjoista olen kuitenkin sitä mieltä, että ne antavat gradun tekemisestä hirveän hankalan kuvan. Ei ihme, että puhutaan isosta G:stä, joka joillain opiskelijoilla jää "roikkumaan" tekemättömänä. Kuinka paljon on opiskelijoita, jotka sanovat olevansa "gradua vaille valmiita"... Työ (siis gradun tekeminen) itsessään ei mielestäni ollut sitten loppujen lopuksi kovin suuritöinen, kunhan vaan ryhtyi hommaan. Onko kynnys aloittamiseen kasvanut korkeaksi ehkä näiden englanninkieleisten, ei niin helppotajuisten tutkimusmenetelmäoppaiden myötä? Toki ymmärrän, että maisteritason opiskelijalta vaaditaan tiettyä suoritustasoa, mutta gradussa ei tarvitse käyttää kaikkia niitä menetelmiä, joita tenttiä varten opiskelee ulkoa.
Hyvää kesää tentaattorille ja opiskelijoille!
Laura
Voisit joskus luennolla kommentoida Puolimatkan 'huuhaa-teesejä'. Aihe kiinnostaa minua ja liittyyhän se tieteen tekemiseen.
-AO3.2
Lähetä kommentti