27.10.2010 järjestettyyn AO3.2 -tenttiin osallistui 73 opiskelijaa, joten tenttivastauksista muodostui aikamoinen nippu luettavaa. Vastausten lukeminen on aina jännittävää; mitä esityksestäni jäi luennolla käyneiden mieleen, vai jäikö mitään? Tällä kerralla tulos oli kannaltani masentava, enkä usko asian herättävän hilpeyttä myöskään tenttiin osallistuneiden keskuudesa. Noin 40 tulee saamaan hylätyn. Pääasiassa syynä on luentokysymys.
On tosin heti alkuun sanottava, että joukossa oli myös loistavia vastauksia. Luentokysymys oli siinä mielessä armoton, että siihen oli erittäin hankala vastata oikein ellei ollut ollut läsmä viimeisellä luentokerralla. Tuolloin GM -menetelmää käsiteltiin seikkaperäisesti 11 dian verran. En suinkaan edellyttänyt käyttämäni esimerkin ja diojeni täydellistä hallintaa.
Moni muisti (ehkä Soinisen ja Merisuo-Stormin) teoksen perusteella, että GT (tai GMT) menetelmässä 1) Aineisto keruu aloitetaan ilman lukkoon lyötyä teoriaa ja 2) aineistoa kerätään vaiheittain. Nämä lähtökohdat pitävät paikkansa, mutta ellei vastaus sisältänyt muuta argumenttia, ei se noussut hyväksytyn rajan ylitse. Hämmästelin pitkään sitä, miksi niin moni nosti vastauksessaan esiin Heli Vaarasen tutkimukset, vaikka niitä käsiteltiin esimerkkinä etnografisesta kenttätyöstä (ensimmäisillä luennoilla). Ehkä esimerkki oli ainut, joka tuli sillä hetkellä mieleen ja into käydä luennoilla ehti laantua luentosarjan kuluessa. Toisaalta - vaikka en asiaa luennolla maininnutkaan - Vaarasen etnografiset tutkimukset nojaavat osittain GM -perinteeseen. Luennolla esiteltyä Kevytsuhde -tutkimusta voi kyllä käyttää esimerkkinä GM -menetelmästä, mutta ei aivan niillä eväillä joita luennollani tarjosin. Vastausista päätellen muutama opiskelija oli kuitenkin lukenut tuon tekstin, kuten luennolla olin toivonut.
Etnografia ja etnometodologia ovat yhteydessä Grouded Theoryyn symbolisen interaktionismin kautta. Tätä asiaa en ollut nostanut luennollani esiin, mutta jouduin pohtimaan sitä korjatessani tenttivastauksia. Ongelma on tässä: tenttivastauksessa puhutaan Vaarasen väitöskirjasta ja kerrotaan siitä miten tutkija työskentelee kentällä tutkittaviensa parissa, niin onko tämä osoitus siitä, että opiskelija on oivaltanut sybolisen interaktionismin ja GM:n yhteiset lähtökohdat, vai kertooko se siitä ettei asiasta ole oikeasti mitään hajua. Päädyin jälkimmäiseen ratkaisuun, ellei vastauksessa kerrota mitään aineiston analysoinnista, luokittelusta, tyypittelystä ja kategorioiden rakentamisesta. GM -ei ole kenttätyömenetelmä vaan pikemminkin aineiston analysointimenetelmä, johon liittyy tiettyjä aineiston keruuseen kuuluvia yhteisiä lähtökohtia monen muun aineistolähtöisen työmenetelmän kanssa.
Grounded Method -menetelmää (tai näkökulmaa) käsiteltiin viimeisellä luennolla käyttäen esimerkkinä Hannu Koskelan väitöskirjaa "Opiskelijoiden haasteellisuudesta ammattiopintoihin sitoutumisen substanssiteoriaan. Grounded theory -menetelmän soveltaminen ammattioppilaitoksen opettajien kuvauksiin opetettavistaan". Kannattaa vilkaista tuota Koskelan väitöskirjaa uusintaa ajatellen (ellet ollut viimeisellä luennolla). Asia on aika iso ja tärkeä kurssin tavoitteita ajatellen, joten en katso syyllistyneeni pikkumaisuuteen tenttikysymystä laatiessani. Luulen, että kaikki viimeisellä luentokerralla mukana olleet voivat - ainakin hetken harkittuaan - olla kanssani samaa mieltä. Joku saattaa kuitenkin sanoa, ettei päässyt paikalle siitä ja sitä syystä; tuolloin voi tulla vastaanotolle ottamaan selvää edellisen luentokerran sisällöistä.
P.s. Luin kaikki vastaukset kolmeen kertaan ja tein kaikista paperista muistiinpanot. Tenttituloksesta voi oikein mielellään tulla keskustelemaan vastaanotolleni. Näytän samalla laatimani ns. mallivastauksen.
5 kommenttia:
Nyt on pakko kommentoida! Kuulemani mukaan ei ole sallittua ilman erillistä lupaa kysyä luentoesimerkistä, koska meillä ei ole LUENTOPAKKOA... Pitääkö paikkansa?
Pohdimme myös yleisesti, onko vika ainoastaan opiskelijoissa, jos tentistä hylätään yli puolet... Minkälainen tentti on ollut silloin? Onko tarkoitus tehdä mahd. varma kysymys, ettei läpi ole mahdollista päästä. Ymmärrän toki, että ottaa päähän kun luennoille ei tule kuuntelijoita.
Ylemmälle anonyymille, kyllä on. Sen sijaan luentopakko on erittäin ongelmallinen asia - periaatteessa yliopistossa ei voisi sellaista olla. Jos ja kun luentosarja on vapaaehtoinen, asetetaan luonnollisesti luentokertauskysymys, sillä luentosarjan ollessa osa opintosuoritusta on oletettavaa, että luennoilla kerrotaan asiasisältöjen kannalta tärkeitä asioita, jotka on syytä hallita jos pisteet mielii kurssista napata.
Luennot ovat osa opintosuoritusta ja usein ainoa annettava opetus. Totta kai silloin tulee tentissä huomioida myös se asia! Jos tälle linjalle mennään, niin periaatteessa kirjoista kysyminenkin on kyseenalaista, sillä teostenlukupakkoa ei ole missään, ja toisaalta joku saattaisi joskus pohtia jopa tekijänoikeuksia!
Totta kai tentissä voi olla vikaa, mutta toisaalta yliopistossa opiskelijan tulisi aikuisena ihmisenä pohtia myös sitä, oliko hylsy sittenkin ansaittu. Siihen ei maailma kaadu, uusintoja järjestetään kaksi. Tässäkään ei ole kuitenkaan ollut kyse siitä, että oltaisiin kysytty pikkuasiaa, vaan tutkimustiedon kannalta oleellisesta ja isosta kokonaisuudesta, ja kyllä siitä nyt tulisi tässä kohdassa jotakin muutakin tietää kuin se, että teoria ei ole valmiiksi pedattuna.
Anteeksi, tentaattori siitä, että tulin saastuttamaan hermostuksissani kommenttitilaasi, mutta oli nyt ihan pakko.
Yliopisto-opiskelijoina voisimme vielä myöskin miettiä rehellisiä vastauskeinoja. Millainen omatunto on paperien kierrättäjillä takapenkissä? Eihän muutkaan tähän kysymykseen osannut vastata oikealla tavalla (ei edes luennolla olleet).
Ylemmälle anonyymille: erillinen lupa vaaditaan tällaisiin kysymyksiin
Anonyymi n:o 1: näytät ymmärtäneen yliopisto-opiskelun jotenkin eri tavalla kuin minä.
AO3.2 -luennoille ei tietenkään tarvitse osallistua, mutta opintopisteet saadakseen on hallittava luennolla käsitellyt asiat. Lisäpisteitä ei saa siitä, onko ollut paikalla vai ei, ainoastaan tenttivastaus ratkaisee. Tarkoittaako anonyymi 1, että tentaattori ei saa kysyä mitään sellaista, mitä opiskelija ei tietäisi jo valmiiksi?
Tässä tapauksessa vastauksen antaminen oli mahdotonta pelkkien yleistietojen perusteella. Luentosarjan tarkoituksena on tuoda esiin sellaisia näkökohtia, joita olisi kirjoista vaikea itse lukea. Jos luennot voi omaksua pelkästään luentorunkoa selailemalla, on koko sarja turha.
Vuosia sitten laadullisen tutkimuksen luentosarja oli 25 tuntia. Tähän päälle oli vielä määrällisen tutkimuksen luennot. Silloin ehti kerrata asioita luentosarjan kuluessa, eikä yhdeltä luennolta pois jääminen ollut niin suuri ongelma kuin nykyisin. Käsi ylös ne, jotka vilpittömästi voivat sanoa, että ovat yrittäneet ymmärtää GT:n idean viimeisellä luennollani, mutta eivät saaneet esityksestäni selvää.
Mielestäni GMT on keskeinen asia luentosarjani aihepiirin kannalta, ja kuulisin mielelläni perusteluita siihen miksi näin ei ole. Mainittakoon, että päästin läpi muutamia "väärän" esimerkin, mutta oikeiden perusteluiden kertonutta vastaajaa. Olennaista ei ollut muistaa Koskisen nimeä, vaan osoittaa tajunneensa hänen käyttämänsä työtapa. Keskustelen tästä kysymyksestä - kuten opetuksestani yleensä - mielelläni kanssanne vastaanotolla (aika hiljaista on ollut). Hauskaa, että täällä sen sijaan on muutama rohkea avannut keskustelun.
Ja vielä vastaus anonyymi 1:n kysymykseen:
Luennoitsija saa kysyä mitä huvittaa, kunhan kysymykseen voi vastata luentojen pohjalta. Se, että kysymys koskee vastaajan mielestä epäolellista asiaa, ei luultavasti riittäisi oikaisun perusteeksi. Tenttiarvioinnista voi tehdä oikaisupyynnön tiedekunnalle (koskee kaikkia tenttejä yliopistossa). Minun tiedossani ei ole sellaisia tapauksia, jossa lautakunta olisi muuttanut tulosta sen perusteella että tenttikysymys olisi ollut "pikkumainen" tai luentoesimerkkiin liittyvä.
Kaikki tenttisuorituksia koskevat säännöt löytyvät opinto-oppaasta ja yliopistoasetuksesta. Muita ei ole.
Lähetä kommentti