Sain juuri arvosteltua syventävän metodikurssin (SO4.2) tulokset. Varsinkin Sealen et. al. teoksesta esittämääni kysymykseen annetut vastaukset olivat murheellista luettavaa. Kysymykseni käsitteli elämäkertatutkimusta.
Rosenthal oli jakanut aineiston analyysin kuuteen vaiheeseen. Tosin - ainakin vanhemmassa painoksessa - on vaihe 4 jäänyt tekstissä vaille omaa otsikkoa. En pitänyt vastauksia arvostellessani kovin tarkkaa lukua siitä, onko nuo jo kysymyksessä kerrotut analyysivaiheet selitetty oikeiden otsikkojen alla. Kokonaisuus ratkaisee. Kiinnitin sen sijaan huomiota siihen, viitataanko vastauksessa lainkaan tenttikirjassa laajasti käsiteltyyn Galinan elämäntarinaan. Lisäksi odotin, että vastauksessa olisi pitänyt kertoa jotakin Rosenthalin käyttämästä hypoteesien tekemiseen perustuvasta menetelmästä, kenttäanalyysistä (tyyppien muutokset) sekä aineiston mikroanalyysistä (outodet sekä tutkijan tekemät puheenulkoiset havainnot).
Arvaan, että moni teistä kysyy ihmeissään että miksi metoditentissä olisi tärkeää osata tenttikirjassa käytetyt esimerkit. Eihän tuo Galina -tytön elämäntarinan tunteminen ole tietenkään sinänsä tärkeää, mutta tuosta kontekstista irrallaan ei Rosenthalin artikkelia on käytännössä hyvin vaikea ymmärtää. Tämä näkyi selvästi myös tenttivastauksista. Ellei ollut edes nähnyt artikkelissa kuvattua menetelmän sovellusta, ei itse menetelmääkään oltu ymmärretty.
Monista vastauksista saattoi päätellä, että kirjoittaja ei ole edes nähnyt koko tenttikirjaa. Tämä on tietenkin vain arvaukseni. Ehkä liikkeellä on opiskelijoiden kimpassa tekemä tiivistelmä. Mikäli tällainen tiivistelmä on olemassa, puuttuu siitä selvästi Rosenthalin artikkelissaan esittelemä hypoteesien ja vastahypoteesien tekemisen malli. Todella monesta vastauksesta puuttui nimittäin tämä merkittävä asia tyystin kokonaan. Näyttää myös siltä, että (mahd.) tiivistelmässä on selitetty tekstikenttäanalyysi jotenkin hankalasti, koska tuota analyysivaihetta ei moni ollut tiennyt. "Field-analysis" on itse asiassa hyvin yksinkertainen juttu, ja se olisi selvinnyt helposti artikkelin esimerkkejä katsomalla (siitä oli myös kuva). Hämmästyttävästi myös mikroanalyysi oli jätetty kiinnittämättä aineistoon, vaikka juuri se johti tutkijan uuuden ja yllättävän tulkinnan jäljille (väkivalta).
Minun näkökulmastani katsoen toisen tekemään tiivistelmään luottava opiskelija ottaa tietoisen riskin. Tiivistelmäntekijä ei ehkä ole ymmärtänyt lukemaansa. Jos "kääntäjä" ei ymmärrä alkuperäistekstiä, niin miten hänen tekstiään lukeva henkilö voisi tuon ymmärryksen saavuttaa?
Kriitikoilleni huomautan, että olin antanut Rosenthalin analyysin vaiheet kysymyksessä. Ja lopulta olette itse vastuussa opiskelustanne, vaikka huono yleistulos onkin heikko tulos myös opettajalle.
LUENTOKYSYMYS
Yleisesti ottaen luentokysymykseen oli osattu vastata kohtuullisen hyvin. Kerroin luennollani laajasti tuosta luentokysymyksessä käsitellystä Vehkalahden tutkimuksesta. Tehtävässä annettu aineisto (kirje) oli Vuorelan koulukotiin joutuneen tytön kirjoittama. Hän tiesi, että hoitajat lukevat kaikki tyttöjen lähettämät kirjeet. Niinpä voidaan olettaa, että tyttö kirjoittaa myös hoitajille, ja koettaa ehkä todistaa sanavalinnoillaan olevansa parantumassa. Tutkimuksen kohteena voisi olla vaikkapa nöyryyden ja kiitollisuuden ilmaisut (vrt. aikansa kasvatusihanteet).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti